Maatila

Kivijärven/Kivikankaan tila sijaitsee Evijärvellä Etelä-Pohjanmaan pohjoisimmassa kunnassa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rajan tuntumassa. Ruotsinkielinen Småböndersin kylä on ”nevan takana” muutaman kilometrin päässä ja Veteliin Keski-Pohjanmaalle on vain neljä kilometriä. Evijärvi kuuluu IV-vyöhykkeeseen, eikä ole viljelyominaisuuksiltaan mitenkään erikoinen. Ei liene kovin väärin sanoa, että maat paranevat, meni täältä mihin ilmansuuntaan tahansa. Karkeat kivennäismaat ja neva/rapamaat ovat vallitsevat maalajit. Savia ja hiesuja ei juuri ole. Karjatalous on hallitseva toimintamuoto maataloudessa. Maalaji rajoittaa etenkin erikoiskasvien viljelyä. Kivennäismaat ovat vielä hyvin kivisiä.

Kivijärven/Kivikankaan kruunutilan perusti lautamies Juho Kivikangas 1739. Tilan rekisteri numero oli 20. Uudisasumuksen raivaus aloitettiin torppana 1726. Juhosta 9 sukupolvea eteenpäin päästään tilan nykyiseen isäntään Seppo Kivijärveen. Seppo on jatkanut tuota Juhon pellonraivausta ja tilalla on nykyään käytössä n. 270 ha peltoa ja raiviota.

Kivikankaan tilan tuotantosuunta oli alueen tavanomaiseen tapaan nautakarjatalous aina nykyisen isännän nuoruusvuosiin saakka. Tilan seuraavan jatkajan, Sepon veljen Saulin, elämän katkaisi autokolari ja sairaudet pakottivat perheen luopumaan karjasta. Siirryttiin rehuviljan tuotantoon, vuokrattiin ja ostettiin lisää peltoa. Viljassa pyrittiin huippulaatuun ja viljat myytiin pääosin suoraan muille tiloille. Tilalla oli jo edellisen isännän aikana viljelty timoteitä siemeneksi ja luonnollinen jatkumo asialle oli ryhtyä pakkaamaan siemeniä virallisesti. Toiminta kasvoi liikevaihdoltaan miljoonaluokkaan ja vei isännän työuupumukseen. Lääkäri suositteli jo sairaseläkkeelle siirtymistä, mutta se oli lainojen takia mahdoton yhtälö. Sinniteltiin vuoteen 2019, jolloin isännän vanhuuseläke alkoi.

Nykyisin omasta siementuotannosta on luovuttu. Siementä myydään toki edelleen pienimuotoisesti. Tilan pellot kasvavat tänä päivänä edelleen timoteitä ja apilanurmia ja osa sadosta menee lähialueen urakoitsijoille ja muille viljelijöille. Myös riistapellot ja suojavyöhykkeet kuuluvat viljelykseen.

Seppo Kivijärvi on panostanut voimakkaasti pellonraivaukseen. Tilalla on toimintaan täysipainoinen kalusto, jolla urakoidaan myös ulkopuolelle. Eriasteisia raivioita tilalta löytyy n. 120 ha. Raivattavaksi ei ole ostettu yhtään hehtaaria, vaan kaikki pelloksi soveltuva metsä ja joutomaa on käytetty siihen.

Tilan jatkajakysymys on avoinna, eikä maatalouden nykytilanne kannusta kasviviljelytilaa raivaamaan, mutta maataloudessahan ratkaisuja ei tehdä vuoden ja vuosikymmenen perustella, vaan vuosikymmenien ja sukupolvien. Peltoa tarvitaan tulevaisuudessakin.